Pakolaisuus ja siirtolaisuus herättävät aina keskustelua ja mielipiteitä. Aiheista löytyy kuitenkin paljon tutkittua tietoa ja tilastoja. Onko sinullekin joskus herännyt kysymys "Mistä luotettavaa ja tosiasioihin perustuvaa muuttoliiketietoa ja tilastoja?" Olemme nyt koonneet avuksi listan muutamista tietokannoista, joista tuota tietoa löytyy.

Myytti: Suurin osa pakolaisista on EU:n sisällä. Totuus: 86 % maailman pakolaisista on kehittyvissä maissa ja EU:n sisällä on 6 % kaikista pakolaisista. YK:n Together-aloitteen ja UNRIC:in yhteinen kampanja #factsmatter rikkoo myyttejä

Apua laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen

Tilastot eivät kerro koko totuutta ja ne voivat samalla häivyttää pois sen tärkeän faktan, että tilastot maahanmuutosta koostuvat tuhansien yksittäisten ihmisten tarinoista. Tämä on aina hyvä pitää mielessä. Silti ei saa myöskään vähätellä tilastojen merkitystä ja erityisesti niiden roolia, kun pohditaan isompaa kuvaa ja halutaan antaa ilmiölle mittasuhteet. 

GMDAC on IOM:n perustama keskus, jonka tarkoituksena on tukea IOM:n tekemää työtä tarjoamalla luotettavaa tilastotietoa. Keskuksen projekteihin kuuluu esimerkiksi Migration Data Portal, jonka kautta pääsee tutustumaan maahanmuuttoon liittyviin tilastoihin interaktiivisen kartan avulla. Portaalista löytyy esimerkiksi tietoa maahanmuuttajien ja pakolaisten määrästä omassa maassa, tietoa yleisestä ilmapiiristä maahanmuuttokysymyksissä sekä tietoja rahalähetyksistä lähtömaihin.

Yksi hieno piirre on se, että samalla kun tutustuu omaan maahansa, näkyy vieressä myös TOP-5 maat aiheesta ja globaalitrendi pidemmältä aikaväliltä. Tiesitkö esimerkiksi, että vastaanotettujen rahalähetysten määrä dollareissa on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2000?

GMDAC:n alta löytyy myös muita projekteja, kuten Missing Migrants-tietokanta. Se tilastoi nimensä mukaisesti tapauksia, joissa muuttoliikkeessä olevia ihmisiä on kuollut tai kadonnut. Sivuilta löytää ajankohtaisen tiedon sekä määrästä että tapahtumapaikoista. Samalla pystyy seuraamaan kehitystä eri vuosien välillä. Blogin ensimmäisessä kuvassa on koottuna tiedot vuodelta 2016.

Tutkitulla tiedolla tukea heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien turvaamiseen

IOM on yhdessä Unicefin, UNHCR:n, Eurostatin ja OECD:n kanssa mukana julkilausumassa, jossa korostetaan tutkitun tiedon ja tilastojen merkitystä, jotta siirtolaislasten oikeudet saataisiin turvattua. Tutkitun tiedon merkitys korostuu myös yleisesti maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä, jotta keskustelusta saadaan faktapohjaisempaa ja samalla korjattua isoimpia väärinkäsityksiä.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ylläpitää Population Statistics -tietokantaa. Tietokantaan on koottuna tietoa haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä vuodesta 1951 alkaen. Sivulla pystyy interaktiivisen kartan avulla tarkastelemaan erilaisia asioita, kuten esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevan väestön koostumusta ja statusta (onko maassa paljon pakolaisia tai maan sisäisiä pakolaisia). Tämän lisäksi voi seurata miten edellä mainittu väestö on kehittynyt vuosien saatossa.

Tiesitkö, että Kolumbiassa on UNHCR:n mukaan tällä hetkellä eniten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä (persons of concern) johtuen suuresta määrästä maan sisäisiä pakolaisia (yli 7,4 miljoonaa ihmistä) vuoden 2016 lopussa?

Haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin luetaan UNHCR:n mukaan kuuluviksi maan sisäisten pakolaisten lisäksi, pakolaiset, turvapaikanhakijat, lähtömaihin takaisin palanneet pakolaiset, takaisin lähtöpaikkaan palanneet maansisäiset pakolaiset sekä ilman valtiota olevat ihmiset. Näiden lisäksi voi löytyä ihmisiä, jotka luetaan kuuluviksi haavoittuvassa asemassa oleviksi esimerkiksi humanitäärisistä syistä.   

IOM:n ylläpitämä tietokanta Displacement Tracking Matrix (DTM) seuraa maansisäisesti pakolaiseksi joutuneiden määrää ja sijaintia IOM:n käynnissä olevien operaatioiden kautta. Täten tuotettu tieto on hyvin tarkkaa ja esimerkiksi sijainti saadaan rajattua maan lisäksi sen sisällä oleviin alueisiin, kuten maakuntiin. DTM:n alta löytyy myös kootusti tietoa Eurooppaan kohdistuneesta muuttoliikkeestä Migration Flows -sivuston kautta.

Tietoa löytää etsimällä

YK:n sisältä löytyy vielä kolmas maahanmuuttokysymyksiin keskittynyt tietokanta, UNGMD eli United Nations Global Migration Database. Tietokanta on YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston väestöjaoston ylläpitämä ja sieltä löytyy kootusti tietoa eri lähteistä ja erilaisissa muodoissa. Julkaisuista löytyy lyhyiden raporttien lisäksi esimerkiksi oppaita ja laajempia katsauksia aiheeseen. Sivulta löytyy myös taustoittavia katsauksia muuttoliikkeestä.

YK:n ulkopuolisten toimijoiden tietokannoista mainitsemisen arvoisia ovat ainakin OECD:n International Migration Database sekä Database on Immigrants in OECD countries. Näistä löytyy tilastoja, jotka ovat keskittyneet OECD-maihin keskittynyttä muuttoliikettä ja väestönkehitystä. Tietoa löytyy esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrästä suhteutettuna koko väestöön tai muuttoliikkeen vaikutuksesta työmarkkinoihin. 

Suomen Pakolaisavun vuoden alussa aloittama Twitter-kampanja #totuudenpaljastaja ansaitsee myös maininnan. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esille väitteitä, joihin tarjotaan tilastoihin pohjaava vastaus, kuten esimerkiksi siihen, mitä syitä on maahanmuuton taustalla. Kampanjan kautta saa hyvän katsauksen siitä, millaisiin kysymyksiin ja oletuksiin tilastotiedon avulla voidaan vastata.

Tässä on vain lyhyt katsaus kaikkeen mahdolliseen tietoon, jota muuttoliikkeestä on vuosien varrella tuotettu. Tuleeko sinulle mieleen jokin väite tai kysymys liittyen muuttoliikkeeseen? Saattaa olla, että jostain tässäkin tekstissä mainitusta lähteestä löytyy vastaus juuri siihen.

Loppuun vielä tilastotieto siitä, miten maahanmuuttajien osuus on vuosien saatossa vaihdellut. Tiesitkö, että vuodesta 1990 lähtien maahanmuuttajien osuus maailman koko väestöstä on ollut noin kolme prosenttia? Tosin kriittisenä huomautuksena voidaan todeta, että osuus on ollut lievässä kasvussa koko ajan.

Täältä löydät listan IOM:n omista tietokannoista.

 

Konsta Naumi

Kirjoittaja on IOM:n Suomen-toimiston viestinnän harjoittelija

IOM:n Suomen maatoimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.

 

Muita hyödyllisiä linkkejä muuttoliikkeeseen liittyen