-
Miten COVID-19-pandemia vaikutti Ruotsista lähtömaahansa palaaviin siirtolaisiin?
Maat ympäri maailman ovat vastanneet koronaviruspandemiaan lisäämällä rajatarkastuksia ja asettamalla rajoituksia liikkumiselle. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta erityisesti siirtolaisiin, jotka toivovat voivansa palata lähtömaahansa. Me IOM:n Suomen-toimistolla mukaudumme uusiin matkustusrajoituksiin ja tarjoamme siirtolaisille apua mahdollisimman paljon rajoitetusta lentomatkustusmahdollisuudesta ja muuttuvasta pandemiatilanteesta huolimatta.
Aloitin työskentelyn IOM:n Suomen-toimistossa maaliskuun alussa 2020. Päätehtävänäni on hoitaa paluutuen eli uudelleenkotoutumistuen maksamista siirtolaisille, jotka haluavat palata Ruotsista lähtömaahansa IOM:n avulla. Lisäksi normaalitilanteessa työhöni kuuluisi tietyin väliajoin matkustaminen Ruotsiin tapaamaan rahoittajaamme, Ruotsin maahanmuuttovirastoa. Maaliskuussa koronatapausten määrä alkoi kuitenkin nousta rajusti monessa maassa, Ruotsi mukaan lukien. Useat maat ympäri maailman asettivat matkustusrajoituksia, mikä vaikutti myös työhöni IOM:llä.
Siirtolaisten avustusta liikkumisrajoituksista huolimatta
Kun jotkut maat sulkivat rajansa ja kansainväliset lennot vähenivät rajusti, suurin osa IOM:n toiminnoista, kuten kansainvälinen liikkuvuus, laitettiin tauolle. Siirtolaiset eivät voineet palata Ruotsista lähtömaihinsa. En kuitenkaan jäänyt toimettomaksi, vaan reagoin tilanteeseen olemalla proaktiivinen, luova ja joustava. Tein kaikki mahdolliset valmistelut siirtolaisille, jotka olivat ilmaisseet tahtonsa palata, ja vastasin heidän yhteydenottoihinsa puhelimitse ja sähköpostitse. Näin siirtolaiset olisivat heti rajoitusten höllennyttyä valmiina matkustamaan. Tämän lisäksi työpäiväni täyttyivät avustetun vapaaehtoisen paluun ja paluutuen infomateriaalien suunnittelulla ja tilastojen raportoinnilla.
Tällä hetkellä ilmaliikenteessä on edelleen rajoituksia, mutta monet siirtolaiset ovat päässeet palaamaan maihinsa IOM:n avulla kesästä alkaen. Koronatilanne on kuitenkin huonontunut ja siirtolaiset joutuvat odottamaan paluutaan aiempaa kauemmin. Tämä on harmillista, sillä monet haluaisivat matkustaa takaisin lähtömaihinsa mahdollisimman nopeasti. Paluuavustuksessa ja maksuissa, joita IOM:n toimistot lähtömaissa hoitavat, on myös ollut viiveitä.
Uusia toimintatapoja vapaaehtoisessa paluussa
Pandemian takia IOM seuraa tarkasti hallitusten asettamia matkustussääntöjä niin kauttakulku- kuin kohdemaidenkin osalta. Meidän on varmistettava, että siirtolaiset tekevät koronavirustestit ennen matkaa, ja annettava heille maskeja sekä muita hygieniatarvikkeita. Lisäksi etsimme uusimmat tiedot kohdemaiden koronavirustilanteesta ja pidämme avullamme matkaavat henkilöt ajan tasalla.
Vähemmän palaajia, vähemmän paluutuen saajia
Keväällä 2020 uudelleenkotoutumisen tukea saavien siirtolaisten määrä väheni. Ensimmäisen korona-aallon jälkeen paluutuen saajia alkoi taas olla enemmän. Kokonaisuudessaan tämän vuoden tuensaajien määrä näyttää kuitenkin jäävän alle viime vuoden määrän. 2019 saimme yhteensä 300 ilmoitusta vapaaehtoisista palaajista, joille voitaisiin maksaa tukea, ja maksoimme tukea noin 300 henkilölle. Tänä vuonna taas olemme saaneet tähän mennessä reilut 100 ilmoitusta ja maksaneet tukea noin 80:lle.
Toimia kestävän kehityksen tavoitteiden eteen
IOM:n tarjoama vapaaehtoinen avustettu paluu ja paluutuki edesauttaa kestävän kehityksen tavoite numero 10:n saavuttamista: Eriarvoisuuden vähentäminen. Alatavoite 10.7 pyrkii mahdollistamaan ihmisten turvallisen, järjestelmällisen ja vastuullisen siirtolaisuuden sekä liikkuvuuden “esimerkiksi suunnitelmallisten ja hyvin hallinnoitujen siirtolaispolitiikkojen avulla.” Avustamalla paluuta toivovia siirtolaisia tuemme turvallista, inhimillistä ja hyvin hallittua siirtolaisuutta.
Vapaaehtoinen avustettu paluu ja paluutuki ovat myös linjassa alatavoite 10.2:n kanssa: “Edistää vuoteen 2030 mennessä kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.” Tarjoamamme paluutuki on taloudellista: se voi olla joko rahaa tai materiaalista tukea, esimerkiksi tukea yrityksen perustamiseen.
Koronaviruksen aiheuttamista haasteista huolimatta me IOM:n Suomen-toimistossa teemme parhaamme avustaaksemme avun tarpeessa olevia siirtolaisia. Tavoitteemme on, että palaajat voivat matkustaa lähtömaihinsa turvallisesti ja arvokkaasti sekä uudelleenkotoutua kestävällä tavalla.
Kirjoittaja työskentelee uudelleenkotoutumisen avustajana IOM:n Suomen-toimistossa.
IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Muita blogi
Maat ympäri maailman ovat vastanneet koronaviruspandemiaan lisäämällä rajatarkastuksia ja asettamalla rajoituksia liikkumiselle. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta erityisesti siirtolaisiin, jotka toivovat voivansa palata lähtömaahansa. Me IOM:n Suomen-toimistolla mukaudumme uusiin matkustusrajoituksiin ja tarjoamme siirtolaisille apua mahdollisimman paljon rajoitetusta lentomatkustusmahdollisuudesta ja muuttuvasta pandemiatilanteesta huolimatta.
Aloitin työskentelyn IOM:n Suomen-toimistossa maaliskuun alussa 2020. Päätehtävänäni on hoitaa paluutuen eli uudelleenkotoutumistuen maksamista siirtolaisille, jotka haluavat palata Ruotsista lähtömaahansa IOM:n avulla. Lisäksi normaalitilanteessa työhöni kuuluisi tietyin väliajoin matkustaminen Ruotsiin tapaamaan rahoittajaamme, Ruotsin maahanmuuttovirastoa. Maaliskuussa koronatapausten määrä alkoi kuitenkin nousta rajusti monessa maassa, Ruotsi mukaan lukien. Useat maat ympäri maailman asettivat matkustusrajoituksia, mikä vaikutti myös työhöni IOM:llä.
Siirtolaisten avustusta liikkumisrajoituksista huolimatta
Kun jotkut maat sulkivat rajansa ja kansainväliset lennot vähenivät rajusti, suurin osa IOM:n toiminnoista, kuten kansainvälinen liikkuvuus, laitettiin tauolle. Siirtolaiset eivät voineet palata Ruotsista lähtömaihinsa. En kuitenkaan jäänyt toimettomaksi, vaan reagoin tilanteeseen olemalla proaktiivinen, luova ja joustava. Tein kaikki mahdolliset valmistelut siirtolaisille, jotka olivat ilmaisseet tahtonsa palata, ja vastasin heidän yhteydenottoihinsa puhelimitse ja sähköpostitse. Näin siirtolaiset olisivat heti rajoitusten höllennyttyä valmiina matkustamaan. Tämän lisäksi työpäiväni täyttyivät avustetun vapaaehtoisen paluun ja paluutuen infomateriaalien suunnittelulla ja tilastojen raportoinnilla.
Tällä hetkellä ilmaliikenteessä on edelleen rajoituksia, mutta monet siirtolaiset ovat päässeet palaamaan maihinsa IOM:n avulla kesästä alkaen. Koronatilanne on kuitenkin huonontunut ja siirtolaiset joutuvat odottamaan paluutaan aiempaa kauemmin. Tämä on harmillista, sillä monet haluaisivat matkustaa takaisin lähtömaihinsa mahdollisimman nopeasti. Paluuavustuksessa ja maksuissa, joita IOM:n toimistot lähtömaissa hoitavat, on myös ollut viiveitä.
Uusia toimintatapoja vapaaehtoisessa paluussa
Pandemian takia IOM seuraa tarkasti hallitusten asettamia matkustussääntöjä niin kauttakulku- kuin kohdemaidenkin osalta. Meidän on varmistettava, että siirtolaiset tekevät koronavirustestit ennen matkaa, ja annettava heille maskeja sekä muita hygieniatarvikkeita. Lisäksi etsimme uusimmat tiedot kohdemaiden koronavirustilanteesta ja pidämme avullamme matkaavat henkilöt ajan tasalla.
Vähemmän palaajia, vähemmän paluutuen saajia
Keväällä 2020 uudelleenkotoutumisen tukea saavien siirtolaisten määrä väheni. Ensimmäisen korona-aallon jälkeen paluutuen saajia alkoi taas olla enemmän. Kokonaisuudessaan tämän vuoden tuensaajien määrä näyttää kuitenkin jäävän alle viime vuoden määrän. 2019 saimme yhteensä 300 ilmoitusta vapaaehtoisista palaajista, joille voitaisiin maksaa tukea, ja maksoimme tukea noin 300 henkilölle. Tänä vuonna taas olemme saaneet tähän mennessä reilut 100 ilmoitusta ja maksaneet tukea noin 80:lle.
Toimia kestävän kehityksen tavoitteiden eteen
IOM:n tarjoama vapaaehtoinen avustettu paluu ja paluutuki edesauttaa kestävän kehityksen tavoite numero 10:n saavuttamista: Eriarvoisuuden vähentäminen. Alatavoite 10.7 pyrkii mahdollistamaan ihmisten turvallisen, järjestelmällisen ja vastuullisen siirtolaisuuden sekä liikkuvuuden “esimerkiksi suunnitelmallisten ja hyvin hallinnoitujen siirtolaispolitiikkojen avulla.” Avustamalla paluuta toivovia siirtolaisia tuemme turvallista, inhimillistä ja hyvin hallittua siirtolaisuutta.
Vapaaehtoinen avustettu paluu ja paluutuki ovat myös linjassa alatavoite 10.2:n kanssa: “Edistää vuoteen 2030 mennessä kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.” Tarjoamamme paluutuki on taloudellista: se voi olla joko rahaa tai materiaalista tukea, esimerkiksi tukea yrityksen perustamiseen.
Koronaviruksen aiheuttamista haasteista huolimatta me IOM:n Suomen-toimistossa teemme parhaamme avustaaksemme avun tarpeessa olevia siirtolaisia. Tavoitteemme on, että palaajat voivat matkustaa lähtömaihinsa turvallisesti ja arvokkaasti sekä uudelleenkotoutua kestävällä tavalla.
Kirjoittaja työskentelee uudelleenkotoutumisen avustajana IOM:n Suomen-toimistossa.
IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.