Joka vuosi maailmassa lähetetään yli 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria miljoonille perheille kehittyviin maihin. Nämä perheet käyttävät rahan esimerkiksi ruoan hankkimiseen, lasten koulumaksuihin, laskujen maksamiseen, terveyskuluihin, lainojen maksuun ja tulevaisuuteen investointeihin. Mistä oikein on kyse?

Maailmassa liikkuu kaiken kaikkiaan valtavat määrät rahaa, mutta tämän tekstin reilulla 500 miljardilla dollarilla viittaan siirtolaisten vuodessa tekemien rahalähetysten määrään. Rahasumma on reilusti suurempi kuin niin sanottujen teollisuusmaiden maksamat kehitysapurahat yhteensä. Joka vuosi yli 200 miljoonaa kansainvälistä siirtolaista, joista noin puolet ovat naisia, lähettää rahaa perheilleen ja sukulaisilleen kehittyviin maihin. Rahalähetykset helpottavatkin nykyään noin 800 miljoonan ihmisen elämää.

Koronavirus heikentänyt siirtolaisten rahatilannetta

Koronaviruspandemia (COVID-19) on kuitenkin muuttanut tilannetta. Se on iskenyt rajusti esimerkiksi turismi- ja palvelualoihin, joilla on paljon siirtotyöläisiä. Miljoonat siirtolaiset ovat yhteiskuntien rajoitus- ja sulkutoimien myötä menettäneet työpaikkansa ja joutuneet palaamaan kotimaahansa tai ovat työttöminä jumissa työskentelymaassaan odottaen mahdollisuutta palata kotimaahansa. Osa siirtolaisista on voinut jatkaa työssään, mutta heidän työtuntinsa ovat vähentyneet. Joka tapauksessa koronaviruspandemia on heikentänyt merkittävästi miljoonien siirtolaisten taloudellista tilannetta ja heidän rahalähetystensä väheneminen tai loppuminen on syössyt sitäkin suuremman määrän ihmisiä köyhyyteen. Yhteiskunnan sulkutoimien myötä myös osa rahalähetyspalveluista on ollut poissa käytöstä, joten työssään jatkavillakin on voinut olla ongelmia saada rahaa perille perheenjäsenilleen.

Maailmanpankin ennusteen mukaan kehittyviin maihin kohdistuvien rahalähetysten määrä vuonna 2020 tulee laskemaan 110 miljardia dollaria edellisvuodesta, ja lähetysten määrän nousu pandemiaa edeltävälle tasolle tulee kestämään vuosia.

Rahalähetykset perheiden elinehto

Miljoonat perheet tarvitsevat rahalähetyksiä selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. ”Rahalähetykset ovat elinehto köyhille perheille pieni- ja keskituloisissa maissa. Hallitusten tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ja tehdä kaikkensa helpottaakseen rahan liikkumista kriisien, kuten koronaviruspandemian aikana”, twiittasi Gilbert F. Houngbo, Kansainvälisen maatalousrahaston (IFAD) johtaja kansainvälisenä rahalähetysten päivänä 16. kesäkuuta 2020.

Kestävän kehityksen tavoitteet vaarassa

Rahalähetysten väheneminen tai loppuminen ei ainoastaan heikennä siirtolaisten ja heidän perheidensä sosioekonomista asemaa, vaan vaikuttaa tuhoisasti myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, joista ainakin seuraavat ovat monien perheiden kohdalla vaarassa jäädä saavuttamatta:

1. Ei köyhyyttä

2. Ei nälkää

3. Terveyttä ja hyvinvointia

4. Hyvä koulutus

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua 

Rahalähetykset ja niiden väheneminen vaikuttavat myös moniin muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

IOM siirtotyöläisten tukena

IOM on tunnustanut tarpeen puuttua siirtolaisten ja heidän perheidensä kokemaan taloudelliseen epävarmuuteen, ja se on liittynyt Yhdistyneen kuningaskunnan ja Sveitsin johtamaan aloitteeseen. Sitä tukevat myös joukko hallituksia ja valtioista riippumattomia toimijoita. Toimintapyynnöllä pyritään lisäämään tietoisuutta rahalähetysten vähenemisen aiheuttamista ongelmista ja pyydetään päättäjiä, instituutioita ja rahalähetyspalvelujen tarjoajia helpottamaan rahalähetysten kulkua siirtolaisten ja heidän perheenjäsentensä välillä.

On myös muistettava, että monet siirtotyöläisten kohtaamista ongelmista olivat jo olemassa ennen koronaviruspandemiaa. Meidän on siis koronaviruspandemiaa torjuessa ja siitä ennemmin tai myöhemmin elpyessä otettava erityisesti huomioon siirtolaisten sosioekonominen asema. Meidän tulee tukea siirtolaisten pääsyä virallisen työn piiriin, edistää siirtotyöläisten oikeuksia ja sosiaaliturvaa. Heidän oikeutensa ovat yhtä tärkeitä kuin muidenkin työntekijöiden oikeudet.

IOM tekee aktiivisesti töitä rahalähetyspolitiikan ja -säännösten parantamiseksi. Järjestö on kehittänyt MigApp-älypuhelinsovellustaan, joka kertoo kulloinkin edullisimman palveluntarjoajan rahalähetyksille. IOM tekee myös yhteistyötä kansainvälisen yhteisön, yksityisen sektorin ja diasporayhteistöjen kanssa löytääkseen keinoja helpottaa rahalähetyksiä.

"On erittäin tärkeää, että me yhdistämme voimamme ja tuemme äkillisestä tulonmenetyksestä kärsiviä siirtolaisia ja heidän perheitään, sillä heillä ei enää ole varaa ruokaan, majoitukseen tai tärkeisiin terveyspalveluihin”, IOM:n pääjohtaja António Vitorino.

Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimiston viestinnässä.

IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.

 

Lisätietoa

Kansainvälistä rahalähetysten päivää (International Day of Family Remittances) vietetään joka vuosi 16. kesäkuuta tunnustuksena siirtolaisten tärkeästä panostuksesta perheidensä ja lähtömaidensa yhteisöjen hyvinvointiin. Tänä vuonna teemana oli ”kestävyyttä kriisiaikoina” liittyen koronaviruksen seurauksiin siirtolaisille ja heidän perheilleen.

Lähteet