Yli kaksi vuotta sitten, 19.12.2018, hyväksyttiin lopullisesti Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration. Asiakirjan hyväksyi yli 160 valtiota Suomi mukaan lukien.

Siirtolaisuuskompakti (GCM) on YK:n jäsenmaiden neuvottelema asiakirja, jonka tarkoitus on parantaa valtioiden välistä yhteistyötä kansainvälisen siirtolaisuuden alalla. Sen päätavoitteena on, että siirtolaisuus tapahtuisi turvallisesti, järjestäytyneesti ja sääntöjenmukaisesti. Asiakirjassa määritellään muuttoliikkeitä koskevia keskeisiä kysymyksiä ja keinoja reagoida niihin vastaanottaja-, kauttakulku- ja lähtömaiden kannalta toimivalla ja kestävällä tavalla. Asiakirja on ensimmäinen laatuaan. Se ei ole oikeudellisesti sitova, eli se ei edellytä muutoksia maiden lainsäädäntöön.

GCM sisältää 23 muuttoliikkeisiin ja siirtolaisiin liittyvää tavoitetta:

1. Kerätään täsmällisiä ja eriteltyjä tietoja ja käytetään niitä näyttöön perustuvien toimintatapojen perustana

2. Minimoidaan kielteiset ja rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään lähtömaansa

3. Tarjotaan täsmällistä ja oikea-aikaista tietoa siirtolaisuuden kaikissa vaiheissa

4. Varmistetaan, että kaikilla siirtolaisilla on todiste henkilöllisyydestä ja asianmukaiset asiakirjat

5. Vahvistetaan sääntöjenmukaiseen siirtolaisuuteen johtavien väylien saatavuutta ja joustavuutta

6. Edistetään oikeudenmukaista ja eettistä rekrytointia ja turvataan ihmisarvoisen työn varmistavat työehdot ja työolosuhteet

7. Puututaan siirtolaisuuteen liittyviin haavoittuvuuksiin ja vähennetään niitä

8. Pelastetaan ihmishenkiä ja laaditaan yhteensovitettuja kansainvälisiä toimia kadonneita siirtolaisia varten

9. Vahvistetaan valtioiden rajat ylittäviä toimia, joilla puututaan siirtolaisten salakuljetukseen

10. Ehkäistään, torjutaan ja poistetaan ihmiskauppaa kansainvälisen siirtolaisuuden yhteydessä

11. Hallitaan rajoja yhtenäisellä, turvallisella ja koordinoidulla tavalla

12. Vahvistetaan siirtolaisia koskevien menettelyjen varmuutta ja ennustettavuutta asianmukaisen seulonnan, arvioinnin ja oikeaan prosessiin ohjaamisen varmistamiseksi

13. Turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona ja pyritään löytämään vaihtoehtoja

14. Parannetaan konsulisuojelua ja -apua sekä konsuliviranomaisten yhteistyötä koko siirtolaisuussyklin aikana

15. Tarjotaan siirtolaisille pääsy peruspalveluihin

16. Voimaannutetaan siirtolaiset ja yhteisöt täysimääräisen osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamiseksi

17. Poistetaan kaikkinainen syrjintä ja edistetään näyttöön perustuvaa julkista keskustelua siirtolaisuutta koskevien käsitysten muovaamiseksi

18. Panostetaan osaamisen kehittämiseen ja helpotetaan taitojen, tutkintojen ja osaamisen vastavuoroista tunnustamista

19. Luodaan siirtolaisille ja diasporille olosuhteet, joissa nämä voivat täysimääräisesti edistää kestävää kehitystä kaikissa maissa

20. Edistetään nopeampia, turvallisempia ja edullisempia rahalähetyksiä ja tuetaan siirtolaisten taloudellista osallisuutta

21. Tehdään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan palauttamisen ja takaisinottamisen sekä kestävän uudelleenkotouttamisen edistämiseksi

22. Perustetaan mekanismeja sosiaaliturvaoikeuksien ja ansaittujen etuuksien siirrettävyyttä varten

23. Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja globaaleja kumppanuuksia turvallisen, järjestäytyneen ja sääntöjenmukaisen siirtolaisuuden edistämiseksi

Tavoitteiden toimeenpano on YK:n jäsenmaiden vastuulla.

GCM on kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) mukainen. Se liittyy vahvasti kestävän kehityksen tavoitteeseen 10, "vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä", ja erityisesti sen alatavoitteeseen 10.7: "mahdollistaa ihmisten turvallinen, järjestelmällinen ja vastuullinen siirtolaisuus sekä liikkuvuus esimerkiksi suunnitelmallisten ja hyvin hallinnoitujen siirtolaispolitiikkojen avulla."

Kahden vuoden edistysaskeleet

Kaksi vuotta siirtolaiskompaktin hyväksymisen jälkeen YK:n pääsihteeri julkaisi raportin, jossa arvioidaan, ovatko asiakirjan hyväksyneet maat ottaneet edistysaskeleita tavoitteiden eteen. Raportista ilmenee myös, että maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on joissakin asioissa heikentänyt kehitystä ja toisaalla taas vauhdittanut sitä.

Raportin perusteella voidaan yleisesti todeta, että muuttoliike otetaan yhä enemmän huomioon politiikassa. Siirtolaisuuskompaktin tavoite nro 2, "Minimoidaan kielteiset ja rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään lähtömaansa" linkittyy vahvasti maiden toimiin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Useat maat, kuten Irak, Irlanti, Kirgisia, Mauritania ja Tanska, ovat sisällyttäneet sekä siirtolaisuuskompaktin että kestävän kehityksen tavoitteet kansalliseen siirtolaisuuspolitiikkaansa.

Lisää kansainvälistä yhteistyötä ja faktapohjaista keskustelua

Raportin mukaan lupaavia edistysaskeleita GCM:n toimeenpanemiseksi on otettu. Miltei kaikki asiakirjan hyväksyneet raportoivat osallistuneensa kansainvälisille foorumeille, kuten Globaali siirtolaisuus ja kehitys -foorumi 2019 ja 2020, joiden tavoitteena on kansainvälinen yhteistyö siirtolaisuuden alalla (GCM tavoite 23). Lisäksi 14 jäsenvaltiota on sitoutunut erityisen vahvasti siirtolaisuuskompaktin tavoitteisiin. Nämä valtiot työskentelevät YK:n siirtolaisuusverkoston kanssa edistääkseen toimivimmiksi havaittuja käytäntöjä ja GCM:n tavoitteiden toteuttamista.

Faktoihin, tilastoihin ja näyttöön perustuvaa keskustelua ja poliittista päätöksentekoa on edistetty yhteisellä tutkimustyöllä ja tutkimuskeskuksia perustamalla (GCM tavoite 1). Esimerkiksi Ruotsi, Afrikan unioni ja IOM ovat yhteistyössä kehittäneet Afrikan muuttoliikkeen tilastointia.

Siirtolaisten arvokas panos esille

Raportti osoittaa, että allekirjoittajamaat ovat toimineet siirtolaisten kohtaaman syrjinnän kitkemiseksi (GCM tavoite 17). Hallituksilla on Global Compact -ohjelmassa ehdotettujen toimien avulla mahdollisuus näyttää esimerkkiä poistamalla syrjinnän politiikastaan ja toiminnastaan sekä viestiä siirtolaisuudesta tavalla, joka lisää osallisuutta. Esimerkiksi Kanadan hallitus käynnisti viestintäkampanjan nimeltä #ImmigrationMatters, joka pyrkii muistuttamaan siirtolaisten arvokkaasta panoksesta yhteisöjen ja yhteiskunnan hyväksi.

Siirtolaisten haavoittuvuuden vähentäminen

Siirtolaisten haavoittuvuuden vähentäminen liittyy useaan GCM:n tavoitteeseen, esimerkiksi tavoitteisiin 2, 7 ja 10, ja toimia tarvitaan monilla politiikan aloilla. Esimerkkinä haavoittuvaisuutta vähentävistä toimista raportissa kerrotaan, että jotkut maat, kuten Kenia, ylläpitävät turvakoteja kansalaisilleen toisissa maissa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Pohjois-Irlanti taas ovat kehittäneet hankkeen, jossa pyritään ratkaisemaan pidätyskeskuksissa haavoittuvassa asemassa olevien naisten tapaukset. Belgia, Espanja, Japani, Meksiko, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat muokanneet toimintatapojaan pandemian aikana ja vähentäneet siirtolaisten sulkemista pidätyskeskuksiin tai lopettaneet käytännön kokonaan.

Enemmän ihmiskaupan vastaisia toimia

Siirtolaisuuskompaktin myötä ihmiskaupan vastaisia toimia on lisätty allekirjoittajamaissa (GCM tavoitteet 10, 11 ja 14). Esimerkiksi Suomessa on aloittanut tammikuussa 2020 ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori, joka koordinoi ihmiskaupan vastaista työtä valtioneuvostotasolla ja pitää yhteyttä muihin toimijoihin. Lisäksi suunnitteilla on uusia lakeja, joiden myötä kuntien työntekijät voivat paremmin auttaa ihmiskaupan uhreja. Toisena esimerkkinä ihmiskaupan vastaisten toimien lisäämisestä ovat Egypti ja Serbia, jotka ovat perustaneet turvakoteja ihmiskaupan uhreille ja lisäävät valmiuksia tunnistaa ja auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita.

Vähemmän paperittomia

Raportin mukaan on tärkeää, että valtioiden rajoilla työskentelevät viranomaiset ovat saaneet koulutusta ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä laista, jotta siirtolaisten liikkuminen olisi turvallista ja sääntöjenmukaista (GCM tavoite 11). IOM on yhteistyössä Kanadan kanssa tarjonnut koulutusta asiakirjojen todentamisesta 18 maan rajaviranomaisille.

Monissa Euroopan maissa sekä esimerkiksi Chilessä ja Uudessa-Seelannissa työ- ja oleskelulupia on pidennetty. Jotkut maat, kuten Italia, Portugali, Ranska ja Sambia ovat antaneet oleskelulupia paperittomille siirtolaisille (GCM tavoite 4). Kotimaahansa palaavien siirtolaisten uudelleenkotoutumiseen on myös panostettu tarjoamalla terveystarkastuksia ja uudelleenkotoutumistukea (GCM tavoite 21).

Säännönmukaisen siirtolaisuuden helpottaminen

Pandemia on myös muistuttanut meitä siitä, miten arvokasta työtä monet siirtolaiset tekevät koronaviruksen vastaisen taistelun etulinjassa esimerkiksi terveydenhoito-, elintarvike- ja logistiikka-aloilla. Valtiot muokkaavat jatkuvasti maahanmuuttojärjestelmiään sääntöjenmukaisen siirtolaisuuden lisäämiseksi (GCM tavoite 5). Tästä esimerkkinä on Saksan hallituksen 2020 hyväksymä laki, joka laajentaa koulutettujen ammattilaisten mahdollisuuksia tulla töihin Saksaan. Useat maat ovat myös keskittyneet rekrytointikäytäntöjen parantamiseen ja työskentelevät työnantajien väärinkäytösten vähentämiseksi (GCM tavoite 6).

Siirtolaisten osallisuuden lisääminen

Kotoutuminen ja maahan muuttaneiden osallisuus lisäävät hyvinvointia yhteiskunnissa. Useat siirtolaiskompaktin allekirjoittaneet maat ovat edistäneet siirtolaisten osallisuutta ja pääsyä palveluihin (GCM tavoitteet 4 ja 15). Kolumbia on myöntänyt pitkäaikaisen oleskeluluvan maassaan asuville venezuelalaisille pakolaisille, mikä helpottaa pakolaisten työntekoa, asunnon etsimistä ja pankkitilin avaamista. Portugalin hallitus on myöntänyt kaikille siirtolaisille sosiaaliturvatunnukset, jotta he pääsevät muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Turkki on järjestänyt siirtolaisille heidän oikeuksiaan käsitteleviä kursseja, ja Serbia on laajentanut terveydenhuoltoaan kattamaan myös siirtolaiset osana koronaviruksen vastaisia toimia.

Siirtolaisuusverkosto tukee GCM:n toimeenpanoa

Siirtolaisuuskompaktin yhteydessä YK:n pääsihteeri perusti myös YK:n siirtolaisuusverkoston (UN Network on Migration) Sen tavoitteena on edistää YK-järjestöjen yhteisiä toimia siirtolaisuuden alalla (GCM tavoite 23). IOM toimii verkoston koordinaattorina.

Kahden viime vuoden aikana verkosto on tukenut GCM:n täytäntöönpanoa allekirjoittajamaissa ja YK:n yksiköiden välillä. Se on laatinut YK-järjestöille ohjeistuksen vaihtoehtoisista toimintatavoista siirtolaisten säilöönotolle, palvelujen saatavuudelle ja pakkopalautuksille. Verkosto toimii YK:n yhteisenä äänenä muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä.

Taantuminen siirtolaiskompaktin tavoitteista

Siirtolaisuuskompaktin tavoitteiden edistymistä arvioivassa raportissa todetaan myös, että joissakin asioissa maat ovat ajautuneet kauemmas GCM:n tavoitteista. Koronaviruspandemian takia alkanut rajojen sulkeutuminen ja kansainvälisen matkustuksen keskeytyminen on vaikuttanut siirtolaisten elämään: IOM:n arvoiden mukaan pandemian ensimmäisten kuukausien aikana 2,7 miljoonaa siirtolaista oli jäänyt jumiin toiseen maahan, kauas perheestään (GCM tavoitteet 7, 12, 13). Jotkut valtiot ovat käyttäneet koronaviruspandemiaa tekosyynä siirtolaisten sulkemiselle pidätyskeskuksiin. Joitakin siirtolaisia on taas palautettu väkisin, ilman siirtolaisen tapausta käsittelemättä ja palaajan kohtaamista turvallisuusriskeistä välittämättä.

Rahalähetysten väheneminen ajaa perheitä ahdinkoon

Raportissa todetaan, että koronaviruspandemian takia siirtolaisten rahalähetykset ovat myös merkittävästi vähentyneet, mikä on vaikeuttanut lukemattomien siirtolaisten sekä heidän perheidensä elämään (GCM tavoite 20). Tämä on ajanut maailman yhä kauemmas kestävän kehityksen tavoitteista.

Ihmishenkien pelastaminen ei aina etusijalla

Joka vuosi monet siirtolaiset ja pakolaiset katoavat tai menettävät henkensä matkansa aikana tai määränpäähänsä saapuessaan. Meriteitse kulkevat reitit ovat erityisen vaarallisia. Vaikka siirtolaisuuskompaktissa on sitouduttu ihmishenkien pelastamiseen (GCM tavoite 8), pelastustoimet eivät kuitenkaan aina ole valtioiden prioriteetti.

Lopuksi

vapaaehtoisesti toimittamat raportit siirtolaisuuskompaktin tavoitteiden eteen tehdystä työstä on koottu interaktiiviselle aikajanalle tällä sivulla. On ratkaisevan tärkeää, että kansainvälisen muuttoliikkeen haasteet ja mahdollisuudet yhdistävät meitä pikemminkin kuin jakavat meitä. Mikään maa ei yksi voi vastata muuttoliikkeen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

 

Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimiston viestinnässä.

IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.

Lähteet ja lisätietoa