-
Suomen somalialaiset sairaanhoitajat pelastavat henkiä Somalian sairaaloissa
Huutava pula laitteista ja lääkkeistä, ei juoksevaa vettä. Käytettyjä neuloja lattialla ja puutteita käsienpesussa.
Moni Suomessa koulutuksensa saanut sairaanhoitaja on järkyttynyt somalialaisten sairaaloiden puutteista. Monien puutteiden vuoksi piti myös hyväksyä, että joitakin sairauksia, esimerkiksi syöpää tai vakavia infektiosairauksia, ei ole ollut mahdollista hoitaa ollenkaan.
Suomen somalialaiset sairaanhoitajat ovat osallistuneet Somalian terveyssektorin jälleenrakentamiseen jo yli 10 vuoden ajan.
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Suomen-toimiston koordinaattori Anna-Maija Aguilera-Pesä kertoo, että monelle paikalliset olosuhteet ovat olleet järkytys. Tulokset ovat kuitenkin olleet merkittäviä.
***
Olen työskennellyt Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n MIDA FINNSOM -hankkeen koordinaattorina nyt lähes kahdeksan vuotta ja hankkeemme kautta on lähtenyt jo 173 terveydenhuollon ammattilaista jälleenrakentamaan vanhaa kotimaataan.
Hankkeen asiantuntijat rekrytoidaan kansainvälisesti somalidiasporan edustajista. Heistä noin 30 % on ollut Suomen somaleita. Suurin yksittäinen ammattiryhmä on ollut sairaanhoitajat.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on pyörittänyt Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettuja MIDA FINNSOM -projekteja 10 vuotta.
Projektien tarkoituksena on tukea Somalian terveydenhuollon ja koulutussektorin kehittymistä rekrytoimalla pääosin suomalaisia somalitaustaisia terveydenhuollon ja koulutusalan ammattilaisia tavallisimmin vuoden-puolentoista pituisiin työsuhteisiin entiseen kotimaahansa.
Työvoima on todella tullut tarpeeseen
Sisällissodan runtelemassa Somaliassa terveydenhuolto kärsii todella vakavasta resurssipulasta. Henkilöstövaje on joka ammattiryhmässä mittava.
100 000 henkeä kohden on arviolta vain kolme lääkäriä, yksitoista sairaanhoitajaa ja kolme kätilöä. Vaikkakin uusia sairaanhoitajia on viime vuosina ryhdytty kouluttamaan, on julkisiin sairaaloihin vaikea rekrytoida pätevää henkilöstöä alhaisen palkkatason, huonojen työehtojen ja turvallisuusuhkien vuoksi.
Tilannetta hankaloittaa myös se, että maassa on vain 0,76 terveydenhuollon toimintayksikköä 10 000 henkilöä kohti.
Henkilöstövaje, resurssipula ja konfliktin ja köyhyyden aiheuttama epävarmuus näkyvät synkissä tilastoissa. Äitiyskuolleisuus on Somaliassa maailman korkeimpia. 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden 732 äitiä kuolee ja vain 15% synnyttää ammattilaisen avustamana.
Lapsikuolleisuus on myös erittäin korkeaa; yksi seitsemästä lapsesta kuolee ennen viiden vuoden ikää.
Projektissamme kiinnitetäänkin erityisesti huomiota naisten ja lasten terveyspalveluiden kehittämiseen.
Kauttamme töihin lähtevät asiantuntijat paikkaavat maan valtavaa terveydenhuollon työvoimavajetta, mutta ennen kaikkea vievät taitoja ja osaamista paikallisille ammattilaisille.
Paikallisten työntekijöiden koulutus- ja osaamistaso voi olla hyvin vaihteleva, ja 10 vuoden aikana projektissa työskennelleet ammattilaiset ovatkin kouluttaneet jo yli 7 000 paikallista työntekijää.
Koulutustehtävien lisäksi sairaanhoitajat ovat työskennelleet monenlaisissa tehtävissä.
Suurin osa on toiminut kliinisen työn parissa julkisissa sairaaloissa eri puolilla Somaliaa, mutta hoitotyön asiantuntijoita on toiminut myös neuvonantajina terveysministeriöissä sekä opettajina sairaanhoito-oppilaitoksissa ja yliopistoissa. Lisäksi sairaanhoitajat ovat osallistuneet esimerkiksi strategioiden, suunnitelmien, standardien ja opetuksen kehittämiseen.
Tämän työn ansiosta yhä useampi vauva ja äiti selviävät hengissä ja yhä useampi ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa nyt ja tulevaisuudessa.
Sopeutumisvaikeuksia ja suuria voittoja
Helppoa Somaliaan lähteminen ei ole ollut.
Suurin osa projektiin osallistuneista Suomen somaleista on tullut Suomeen pakolaisena 90-luvun alkupuolella ja hankkinut sitten koulutuksen ja ammattipätevyyden. Osa somalitaustaisista sairaanhoitajista on tullut Suomeen taaperoikäisinä ja on palannut projektimme kautta ensimmäistä kertaa takaisin Somaliaan.
Osaa työntekijöistämme on kohdeltu ulkomaalaisina ja epäilty. Jokainen on joutunut sopeutumaan jonkinasteiseen kulttuurishokkiin.
Joissain tapauksissa paikalliset työntekijät ovat pelänneet diaspora-asiantuntijoiden vievän heidän työnsä ja integroituminen paikalliseen työyhteisöön ja luottamuksen saavuttaminen onkin vienyt huomattavasti aikaa. Projektissamme pyritäänkin siihen, että asiantuntijat työskentelisivät paikan päällä vähintään vuoden.
Projektissa työskennelleet sairaanhoitajat ovat osoittaneet huomattavaa sitkeyttä ja heidän motivaationsa määrä ei lakkaa hämmästyttämästä. Sinnikkyys on myös kannattanut: projektimme tulokset puhuvat puolestaan.
Ensimmäiset hammashoitolat ja keisarinleikkaukset
Projektin ansiosta pohjoiseen Somaliaan on perustettu maan ensimmäisiä hammashoitoloita, dialyysiosastoja ja vastasyntyneiden osastoja sekä kehitetty äitiysosastojen toimintaa.
Vastasyntyneiden kuolleisuus Hargeisan sairaalassa on laskenut 24 prosentista 5 prosenttiin. Synnytyspalveluita on Hargeisassa tarjolla kellon ympäri. Hoitajia on koulutettu tekemään myös keisarinleikkauksia.
Puntmaassa Garowen sairaalassa vastasyntyneiden kuolleisuus laski kuukausittaisesta 70 kuolemasta kahteen.
Somalimaata runnelleen kuivuuden aikana ammattilaisten mobiilitiimi matkusti kuivuudesta kärsiville alueille ja tarjosi terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa paikallisille asukkaille ja maansisäisille pakolaisille.
Etelä-Somaliassa Mogadishussa sijaitsevassa Yardimelin sairaalassa turvallisten synnytysten määrä nousi kuukausittaisesta 28:sta yli 200:aan vain yhden vuoden aikana. Potilaita voidaan ottaa vastaan moninkertaisesti enemmän: heinäkuussa 2017 tilaa oli vain 800 potilaalle, vuonna 2018 sairaalaan mahtui kerrallaan 4 000 potilasta.
Sairaala tarjoaa apua ilmaiseksi maan sisäisille pakolaisille, köyhille ja potilaille, joilla on päällekkäin useita kroonisia sairauksia. Noin puolet sairaalan potilaista on tällaisten haavoittuvien ryhmien potilaita.
Projektin asiantuntijat ovat myös kehittäneet kolme vuosikymmentä pommituksen vuoksi suljettuna olleeseen, eteläisen Somalian ainoaan julkiseen yliopistoon lääketieteen opetussuunnitelman, joka on käytössä.
Vaikka olemme saavuttaneet hienoja tuloksia, tehtävää riittää edelleen. Työmme jatkuu vielä; vuoteen 2022 mennessä kauttamme töihin lähtee vielä viitisenkymmentä asiantuntijaa. Jokainen osaltaan rakentaa vahvempaa tulevaisuutta Somalialle.
Twitter: @aaguilera18
Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimistossa MIDA FINNSOM -projektin koordinaattorina.
IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Projektista lyhyesti: Kymmenen vuotta diaspora-työtä
- Suomen ulkoministeriö on rahoittanut MIDA FINNSOM-hankkeita Somaliassa tänä vuonna 10 vuotta. Lue hankkeen 10-vuotisjuhlajulkaisu.
- MIDA FINNSOM Health and Education -projektin ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2015, projektin toinen vaihe loppuu 2022. Projekti toimii Etelä-Somaliassa.
- MIDA FINNSOM Health-projekti alkoi pilottivaiheella vuonna 2008 ja nyt projektin IV-vaihe loppuu 2020. Projekti toimii Somalimaassa.
- 10 vuoden aikana projektit ovat rekrytoineet 173 diaspora asiantuntijaa työskentelemään ministeriöihin, yliopistoihin ja sairaaloihin. Ohjelmaan osallistujista noin 30 % on ollut suomensomaleita. Lisäksi asiantuntijoita on tullut USA:sta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta ja muista maista.
- MIDA FINNSOM -ohjelmien keskeisenä tavoitteena on tiedon siirto ja paikallisen kapasiteetin ja julkisen sektorin rakentaminen Somaliassa.
- Projekteille keskeistä on vahva paikallinen omistajuus ja tiivis yhteistyö paikallisten ministeriöiden kanssa, jotka päättävät kohdeinstituutiot sekä osallistuvat diaspora-asiantuntijoiden rekrytointiin.
- Suomeen ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä somalialaistaustaisia asuu Suomessa noin 20 000.
- Sairaanhoitajaliitto on ollut MIDA FINNSOM -hankkeen kumppani ja asiantuntijapaneelin jäsen alusta asti.
Muita blogi
Huutava pula laitteista ja lääkkeistä, ei juoksevaa vettä. Käytettyjä neuloja lattialla ja puutteita käsienpesussa.
Moni Suomessa koulutuksensa saanut sairaanhoitaja on järkyttynyt somalialaisten sairaaloiden puutteista. Monien puutteiden vuoksi piti myös hyväksyä, että joitakin sairauksia, esimerkiksi syöpää tai vakavia infektiosairauksia, ei ole ollut mahdollista hoitaa ollenkaan.
Suomen somalialaiset sairaanhoitajat ovat osallistuneet Somalian terveyssektorin jälleenrakentamiseen jo yli 10 vuoden ajan.
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Suomen-toimiston koordinaattori Anna-Maija Aguilera-Pesä kertoo, että monelle paikalliset olosuhteet ovat olleet järkytys. Tulokset ovat kuitenkin olleet merkittäviä.
***
Olen työskennellyt Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n MIDA FINNSOM -hankkeen koordinaattorina nyt lähes kahdeksan vuotta ja hankkeemme kautta on lähtenyt jo 173 terveydenhuollon ammattilaista jälleenrakentamaan vanhaa kotimaataan.
Hankkeen asiantuntijat rekrytoidaan kansainvälisesti somalidiasporan edustajista. Heistä noin 30 % on ollut Suomen somaleita. Suurin yksittäinen ammattiryhmä on ollut sairaanhoitajat.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on pyörittänyt Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettuja MIDA FINNSOM -projekteja 10 vuotta.
Projektien tarkoituksena on tukea Somalian terveydenhuollon ja koulutussektorin kehittymistä rekrytoimalla pääosin suomalaisia somalitaustaisia terveydenhuollon ja koulutusalan ammattilaisia tavallisimmin vuoden-puolentoista pituisiin työsuhteisiin entiseen kotimaahansa.
Työvoima on todella tullut tarpeeseen
Sisällissodan runtelemassa Somaliassa terveydenhuolto kärsii todella vakavasta resurssipulasta. Henkilöstövaje on joka ammattiryhmässä mittava.
100 000 henkeä kohden on arviolta vain kolme lääkäriä, yksitoista sairaanhoitajaa ja kolme kätilöä. Vaikkakin uusia sairaanhoitajia on viime vuosina ryhdytty kouluttamaan, on julkisiin sairaaloihin vaikea rekrytoida pätevää henkilöstöä alhaisen palkkatason, huonojen työehtojen ja turvallisuusuhkien vuoksi.
Tilannetta hankaloittaa myös se, että maassa on vain 0,76 terveydenhuollon toimintayksikköä 10 000 henkilöä kohti.
Henkilöstövaje, resurssipula ja konfliktin ja köyhyyden aiheuttama epävarmuus näkyvät synkissä tilastoissa. Äitiyskuolleisuus on Somaliassa maailman korkeimpia. 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden 732 äitiä kuolee ja vain 15% synnyttää ammattilaisen avustamana.
Lapsikuolleisuus on myös erittäin korkeaa; yksi seitsemästä lapsesta kuolee ennen viiden vuoden ikää.
Projektissamme kiinnitetäänkin erityisesti huomiota naisten ja lasten terveyspalveluiden kehittämiseen.
Kauttamme töihin lähtevät asiantuntijat paikkaavat maan valtavaa terveydenhuollon työvoimavajetta, mutta ennen kaikkea vievät taitoja ja osaamista paikallisille ammattilaisille.
Paikallisten työntekijöiden koulutus- ja osaamistaso voi olla hyvin vaihteleva, ja 10 vuoden aikana projektissa työskennelleet ammattilaiset ovatkin kouluttaneet jo yli 7 000 paikallista työntekijää.
Koulutustehtävien lisäksi sairaanhoitajat ovat työskennelleet monenlaisissa tehtävissä.
Suurin osa on toiminut kliinisen työn parissa julkisissa sairaaloissa eri puolilla Somaliaa, mutta hoitotyön asiantuntijoita on toiminut myös neuvonantajina terveysministeriöissä sekä opettajina sairaanhoito-oppilaitoksissa ja yliopistoissa. Lisäksi sairaanhoitajat ovat osallistuneet esimerkiksi strategioiden, suunnitelmien, standardien ja opetuksen kehittämiseen.
Tämän työn ansiosta yhä useampi vauva ja äiti selviävät hengissä ja yhä useampi ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa nyt ja tulevaisuudessa.
Sopeutumisvaikeuksia ja suuria voittoja
Helppoa Somaliaan lähteminen ei ole ollut.
Suurin osa projektiin osallistuneista Suomen somaleista on tullut Suomeen pakolaisena 90-luvun alkupuolella ja hankkinut sitten koulutuksen ja ammattipätevyyden. Osa somalitaustaisista sairaanhoitajista on tullut Suomeen taaperoikäisinä ja on palannut projektimme kautta ensimmäistä kertaa takaisin Somaliaan.
Osaa työntekijöistämme on kohdeltu ulkomaalaisina ja epäilty. Jokainen on joutunut sopeutumaan jonkinasteiseen kulttuurishokkiin.
Joissain tapauksissa paikalliset työntekijät ovat pelänneet diaspora-asiantuntijoiden vievän heidän työnsä ja integroituminen paikalliseen työyhteisöön ja luottamuksen saavuttaminen onkin vienyt huomattavasti aikaa. Projektissamme pyritäänkin siihen, että asiantuntijat työskentelisivät paikan päällä vähintään vuoden.
Projektissa työskennelleet sairaanhoitajat ovat osoittaneet huomattavaa sitkeyttä ja heidän motivaationsa määrä ei lakkaa hämmästyttämästä. Sinnikkyys on myös kannattanut: projektimme tulokset puhuvat puolestaan.
Ensimmäiset hammashoitolat ja keisarinleikkaukset
Projektin ansiosta pohjoiseen Somaliaan on perustettu maan ensimmäisiä hammashoitoloita, dialyysiosastoja ja vastasyntyneiden osastoja sekä kehitetty äitiysosastojen toimintaa.
Vastasyntyneiden kuolleisuus Hargeisan sairaalassa on laskenut 24 prosentista 5 prosenttiin. Synnytyspalveluita on Hargeisassa tarjolla kellon ympäri. Hoitajia on koulutettu tekemään myös keisarinleikkauksia.
Puntmaassa Garowen sairaalassa vastasyntyneiden kuolleisuus laski kuukausittaisesta 70 kuolemasta kahteen.
Somalimaata runnelleen kuivuuden aikana ammattilaisten mobiilitiimi matkusti kuivuudesta kärsiville alueille ja tarjosi terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa paikallisille asukkaille ja maansisäisille pakolaisille.
Etelä-Somaliassa Mogadishussa sijaitsevassa Yardimelin sairaalassa turvallisten synnytysten määrä nousi kuukausittaisesta 28:sta yli 200:aan vain yhden vuoden aikana. Potilaita voidaan ottaa vastaan moninkertaisesti enemmän: heinäkuussa 2017 tilaa oli vain 800 potilaalle, vuonna 2018 sairaalaan mahtui kerrallaan 4 000 potilasta.
Sairaala tarjoaa apua ilmaiseksi maan sisäisille pakolaisille, köyhille ja potilaille, joilla on päällekkäin useita kroonisia sairauksia. Noin puolet sairaalan potilaista on tällaisten haavoittuvien ryhmien potilaita.
Projektin asiantuntijat ovat myös kehittäneet kolme vuosikymmentä pommituksen vuoksi suljettuna olleeseen, eteläisen Somalian ainoaan julkiseen yliopistoon lääketieteen opetussuunnitelman, joka on käytössä.
Vaikka olemme saavuttaneet hienoja tuloksia, tehtävää riittää edelleen. Työmme jatkuu vielä; vuoteen 2022 mennessä kauttamme töihin lähtee vielä viitisenkymmentä asiantuntijaa. Jokainen osaltaan rakentaa vahvempaa tulevaisuutta Somalialle.
Twitter: @aaguilera18
Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimistossa MIDA FINNSOM -projektin koordinaattorina.
IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Projektista lyhyesti: Kymmenen vuotta diaspora-työtä
- Suomen ulkoministeriö on rahoittanut MIDA FINNSOM-hankkeita Somaliassa tänä vuonna 10 vuotta. Lue hankkeen 10-vuotisjuhlajulkaisu.
- MIDA FINNSOM Health and Education -projektin ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2015, projektin toinen vaihe loppuu 2022. Projekti toimii Etelä-Somaliassa.
- MIDA FINNSOM Health-projekti alkoi pilottivaiheella vuonna 2008 ja nyt projektin IV-vaihe loppuu 2020. Projekti toimii Somalimaassa.
- 10 vuoden aikana projektit ovat rekrytoineet 173 diaspora asiantuntijaa työskentelemään ministeriöihin, yliopistoihin ja sairaaloihin. Ohjelmaan osallistujista noin 30 % on ollut suomensomaleita. Lisäksi asiantuntijoita on tullut USA:sta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta ja muista maista.
- MIDA FINNSOM -ohjelmien keskeisenä tavoitteena on tiedon siirto ja paikallisen kapasiteetin ja julkisen sektorin rakentaminen Somaliassa.
- Projekteille keskeistä on vahva paikallinen omistajuus ja tiivis yhteistyö paikallisten ministeriöiden kanssa, jotka päättävät kohdeinstituutiot sekä osallistuvat diaspora-asiantuntijoiden rekrytointiin.
- Suomeen ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä somalialaistaustaisia asuu Suomessa noin 20 000.
- Sairaanhoitajaliitto on ollut MIDA FINNSOM -hankkeen kumppani ja asiantuntijapaneelin jäsen alusta asti.