Viestintäoperaatioita Bangladeshista Välimerelle ja Ukrainasta Somaliaan. Globaalisti toimivan IOM:n viestintä ei nuku koskaan. Tässä tarinaa siitä, miten Kuopion kaupungin tiedottaja päätyi Manilaan IOM:n verkkoviestinnän yksikköön.

Olen mukana kovassa viestintäammattilaisten tiimissä. Tämä porukka, OCU eli Online Communications Unit, hoitaa sekä verkkoviestinnän teknistä, että sisällöllistä puolta. Yksikön tehtäviin kuuluu muun muassa IOM:n verkkoviestinnän strategia, verkkosivujen suunnittelu ja ylläpito, sosiaalisen median kanavien hallinta sekä uutiskirjeen välittäminen kansainväliselle medialle.

Minulle aukeni tilaisuus liittyä joukkoon, sillä Kuopion kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden kansainväliseen työssäoppimiseen. Se tarkoittaa lyhyttä työskentelypätkää maailmalla ja saatujen tietojen ja taitojen hyödyntämistä omassa arkityössä. Kansainvälisyys on Kuopiossa luonteva osa arkea.

Joku voisi kuvitella, että globaalille yleisölle viestivän IOM:n toiminta on aivan toista, kuin kaupungin asukkaille tiedottavan kaupunkiorganisaation viestintä. Päinvastoin. On ollut mielenkiintoista havaita, kuinka paljon IOM:n viestintä muistuttaa Kuopion viestintää.

Kaupunki seuraa, mitä Kuopiosta kirjoitetaan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. IOM käyttää seurannassaan jopa samaa palveluntarjoajaa, joskin YK:n siirtolaisuusjärjestönä se seuraa maailman uutisotsikoita ja keskustelua koskien siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa.

Työkalut ovat kovin samanlaisia; Verkkosivut, sosiaalisen median kanavat, uutiskirjeiksi koottavat tiedotteet.

Kun Manilassa mennään nukkumaan, Geneven päämaja päivystää. Seuraavaksi herää Panaman hallintokeskus ja sitten taas Manila. Aurinko ei koskaan laske IOM:N viestinnän ylle.

Manila on eläväinen metropoli

Manila on varsin mielenkiintoinen kaupunki asua ja työskennellä. IOM:n toimistot sijaitsevat Ayala Avenuella, 6789 Towerissa, toimistopilvenpiirtäjässä Makatin bisnesalueella, jota myös Filippiinien Wall Streetiksi kutsutaan. OCU:n toimisto sijaitsee 25. kerroksessa ja ikkunoista näkyy paitsi toimistotornien rivistöjä, myös kaupungin yli, Manilan lahdelle saakka. Ihmisiä on paljon, joten hissiä joutuu usein odottelemaan.

Manila on ruuhkainen ja saasteinen kaupunki. Savusumun vuoksi täällä ei rusketu, vaikka tropiikissa ollaankin. Toisaalta suuri ihmismäärä tarkoittaa myös sitä, että palveluja on hyvin kattavasti saatavilla. Ostoskeskusten, ravintoloiden ja ketjukahviloiden määrä on loputon.

Tämä ei ole minulle ensimmäinen kerta Manilassa. Ensimmäisen kerran tutustuin Manilaan ja Filippiineihin 2009, kun olin lyhyen aikaa duunissa Suomen Manilan suurlähetystössä, joka on sittemmin valitettavasti lakkautettu.

Filippiinit on hyvin avoin yhteiskunta ja kaikki osaavat englantia. Kulttuuri ja tavat ovat erilaiset kuin Euroopassa, mutta länsimaalainen löytää täältä myös paljon tuttua.

Yhteisiä tarinoita kertomassa

Tarinankerronnassa OCU:n kaverit ovat mestareita. IOM:n verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat ovat pullollaan inhimillisiä tarinoita; yhdet koskettavia ja surullisia, toiset inspiroivia ja toiveikkaita. Yksi asia, josta toivon saavani täältä oppia mukaani, onkin juuri tarinoiden kertominen. Viestinnässä on pidettävä mielessä, etteivät kylmät faktat puhuttele kaikkia yhtä voimakkaasti, kuin omalla äänellä kerrotut tarinat ja kokemukset.

Tarinat myös yhdistävät Kuopion kaupungin ja IOM:n intressejä. Siirtolaisten tarinoiden jakaminen on hyvä keino vähentää maahanmuuttajien ja paikallisten välisiä ennakkoluuloja ja integroida uusia tulijoita osaksi yhteisöä.

Elokuva on hieno ja kautta maailman pidetty tarinankertomisen tapa. Tullessani töihin IOM:lle kuulin ensimmäisen kerran siirtolaisten tarinoita elokuvan keinoin esittelevästä Global Migration Film Festivalista (GMFF). Mikä olisi parempi tapa tuoda kaupungin uusia ja vanhoja asukkaita ja yhteen kuin järjestää eri paikkakunnilla pienimuotoisia elokuvanäytöksiä, joihin kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat tulla? Yhteistyö on tuottanut tuloksia. IOM julkaisi blogitekstini Kuopiosta ja siitä, mitä Kuopiossa on tehty eri ihmisryhmien tuomiseksi yhteen ja millaisia julkisia palveluita kaupungissa on vieraskielisille tarjolla.

Kuopio, kuten monet muutkin kaupungit, joutuvat vastaamaan kysymykseen, kuinka järjestää kansainvälistä muuttoliikettä niin, että konflikteilta vältytään ja että maahanmuuttoon liittyvät kielteiset narratiivit voidaan korvata myönteisillä. Luulen, että lähitulevaisuudessa moni kaupunki, paitsi Suomessa myös muualla, tulee etsimään näihin kysymyksiin vastauksia yhdessä IOM:n kanssa.

Kirjoittaja on Kuopion kaupungin tiedottaja, joka on IOM:n Manilassa sijaitsevassa verkkoviestinnän yksikössä OCU:ssä työvaihdossa.

IOM:n Suomen maatoimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.