-
Keitä olemme
KEITÄ OLEMMEKansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on johtava hallitustenvälinen järjestö siirtolaisuuden alalla ja osa YK:ta. Se edistää inhimillistä ja hyvin hallittua muuttoliikettä kaikkien hyödyksi. IOM on perustettu vuonna 1951. Sillä on 175 jäsenmaata ja toimistoja yli sadassa maassa. IOM:llä on ollut toimisto Helsingissä vuodesta 1993 alkaen.
Tietoa meistä
Tietoa meistä
Globaali IOM
Globaali IOM
-
Työmme
TyömmeEdistämällä inhimillistä ja hyvin hallittua muuttoliikettä IOM tekee osaltaan töitä Agenda 2030 tavoitteiden eteen. Suomessa IOM tukee siirtolaisten kotoutumista, edistää kehitysyhteistyötä, avustaa ihmiskaupan uhreja sekä auttaa pakolaisten uudelleensijoittamisessa, perheiden yhdistämisessä ja siirtolaisten vapaaehtoisessa paluussa. IOM:n Suomen-toimisto hoitaa Suomen lisäksi toiminnan Ruotsissa ja Islannissa.
Monialainen toiminta (Global)
Monialainen toiminta (Global)
- Tieto ja materiaalit
- Osallistu
- Agenda 2030
Kehuja IOM:n uudelle ohjeelle ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta
IOM julkaisi tiistaina uuden ohjeistuksen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta he helpommin pystyisivät tunnistamaan ihmiskaupan uhrit työssään.
Tilaisuuden avannut sisäministeri Paula Risikko kehui ohjetta.
"Tämä on upea tuotos. Tässä oli ytimekkäästi ja selkeästi kerrottu mistä on kysymys ja mitä tehdä".
Ministeri Risikko toivoi, että opas saa suuren yleisön. Hän ehdotti ohjeen hyödyntämistä ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin, esimerkiksi poliisien, sairaanhoitajien, rajavartioston, lähihoitajien, lääkärien ja sosiaalityötekijöiden koulutuksessa.
Tilaisuudessa puhunut sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde sanoi, että sote-puolen ammattilainen on tekemisissä ihmiskaupan uhrien kanssa vain harvoin, joten ohjeistus antaa tukea kun ensimmäistä kertaa tapaa uhrin.
IOM:n Suomen-toimiston päällikkö Simo Kohonen totesi, että kausityöntekijät, kuten marjanpoimijat, ja ns. paperittomat ovat ryhmiä, jotka altistuvat muita helpommin ihmiskaupalle.
HOIKU-hankkeen vetäjä, IOM:n Suomen toimiston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Jaana Sipilä muistutti paikalla olleita ammattilaisia siitä, että on hyvä reagoida ajoissa jos edes epäilee ihmiskauppaa.
"Varma ei tarvitse olla, jotta asian voi viedä eteenpäin."
Sipilän mukaan ihmiskaupan uhrilla saattaa olla alentunut kyky toimia, eikä hän ehkä pysty olemaan aloitteellinen, Silloin tarvitaan ammattilaisilta enemmän tukea kuin muissa sosiaali- ja terveyshuollon asiakastapauksissa.
Anne Suokas-Cunliffe Traumaterapiakeskuksesta kertoi, miten syvän traumatisoivasti ihmiskaupan uhrina oleminen voi vaikuttaa lapsen ja nuoren psyykeen. Se voi johtaa jopa siihen, että uhri vastustaa avun tai hoidon saantia.
Ohjeistus ensivaiheen tunnistamisesta ja palvelunohjauksesta on tehty HOIKU-hankkeen puitteissa ja yhteistyössä moniammatillisen ohjausryhmän kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii STEA.
Hanke on osa Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa.
Ohje löytyy täältä.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön tiedote ohjeesta