-
Who We Are
WHO WE AREThe International Organization for Migration (IOM) is part of the United Nations System as the leading inter-governmental organization promoting since 1951 humane and orderly migration for the benefit of all, with 175 member states and a presence in over 100 countries. IOM has had a presence in Finland since 1993.
About
About
IOM Global
IOM Global
-
Our Work
Our WorkAs the leading inter-governmental organization promoting humane and orderly migration, IOM plays a key role to support the achievement of the 2030 Agenda through different areas of intervention that connect both humanitarian assistance and sustainable development. In Finland, IOM facilitates migrants’ integration, promotes development cooperation, assists victims of trafficking, and engages in refugee resettlement and migrants’ voluntary returns. IOM Finland’s operations cover Finland, Sweden and Iceland.
Cross-cutting (Global)
Cross-cutting (Global)
- Data and Resources
- Take Action
- 2030 Agenda
IOM's Guide on Identifying a Victim of Human Trafficking Received Good Feedback
* Information available only in Finnish
IOM julkaisi tiistaina uuden ohjeistuksen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta he helpommin pystyisivät tunnistamaan ihmiskaupan uhrit työssään.
Tilaisuuden avannut sisäministeri Paula Risikko kehui ohjetta.
"Tämä on upea tuotos. Tässä oli ytimekkäästi ja selkeästi kerrottu mistä on kysymys ja mitä tehdä".
Ministeri Risikko toivoi, että opas saa suuren yleisön. Hän ehdotti ohjeen hyödyntämistä ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin, esimerkiksi poliisien, sairaanhoitajien, rajavartioston, lähihoitajien, lääkärien ja sosiaalityötekijöiden koulutuksessa.
Tilaisuudessa puhunut sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde sanoi, että sote-puolen ammattilainen on tekemisissä ihmiskaupan uhrien kanssa vain harvoin, joten ohjeistus antaa tukea kun ensimmäistä kertaa tapaa uhrin.
IOM:n Suomen-toimiston päällikkö Simo Kohonen totesi, että kausityöntekijät, kuten marjanpoimijat, ja ns. paperittomat ovat ryhmiä, jotka altistuvat muita helpommin ihmiskaupalle.
HOIKU-hankkeen vetäjä, IOM:n Suomen toimiston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Jaana Sipilä muistutti paikalla olleita ammattilaisia siitä, että on hyvä reagoida ajoissa jos edes epäilee ihmiskauppaa.
"Varma ei tarvitse olla, jotta asian voi viedä eteenpäin."
Sipilän mukaan ihmiskaupan uhrilla saattaa olla alentunut kyky toimia, eikä hän ehkä pysty olemaan aloitteellinen, Silloin tarvitaan ammattilaisilta enemmän tukea kuin muissa sosiaali- ja terveyshuollon asiakastapauksissa.
Anne Suokas-Cunliffe Traumaterapiakeskuksesta kertoi, miten syvän traumatisoivasti ihmiskaupan uhrina oleminen voi vaikuttaa lapsen ja nuoren psyykeen. Se voi johtaa jopa siihen, että uhri vastustaa avun tai hoidon saantia.
Ohjeistus ensivaiheen tunnistamisesta ja palvelunohjauksesta on tehty HOIKU-hankkeen puitteissa ja yhteistyössä moniammatillisen ohjausryhmän kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii STEA.
Hanke on osa Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa.
Ohje löytyy täältä.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön tiedote ohjeesta