Yhdistyneet kansakunnat 75 vuotta
Juhlimme tänään Yhdistyneiden kansakuntien 75. vuosipäivää. 24. lokakuuta 1945 tuli voimaan YK:n peruskirja ja YK perustettiin virallisesti.
IOM:n pääjohtajan António Vitorinon viesti YK:n päivänä:
"Yhdistyneiden kansakuntien 75. vuosipäivää vietetään paradoksaalisena hetkenä.
Suurimmat asiat kansainvälisellä agendalla – etenkin koronaviruspandemia – vaativat toimia, jotka edellyttävät vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä. Tällaisina aikoina ei ole kohtuutonta kysyä, onko YK – juuri tällaisia haasteita varten luotu pääelin – edelleen tehtävänsä tasalla.
Tämän päivän maailma on paljon monimutkaisepi kuin maailma vuonna 1945. Tehtävien tasalla oleminen vaatii sen, että meillä on tunne yhteisestä vastuusta ja kompromisseja etsiessämme puntaroimme, miten erilaiset intressit ja paineet vaikuttavat.
YK:n virkamiesten kirjoitukset eivät aina ole mielenkiintoisimpia. Tämä johtuu osittain siitä, että monenvälisyys on prosessi, ei vallankumous; harjoitus kumppaneiden pitämiseksi yhdessä, sulkematta ketään pois. Tulevat kuukaudet, mahdollisesti vuodet, edellyttävät vahvaa kumppanuutta pandemian vaikutuksiin vastaamiseksi ja muiden merkittävien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, konfliktien ja pakolaisuuden, vaikutusten lieventämiseksi.
Liian usein siirtolaiset kokevat näiden globaalien haasteiden vaikutukset kovimmin. Vaikka siirtolaiset ympäri maailmaa ovat näyttävät olevansa sopeutusmiskykyisiä ja monet ovat perustaneet yrityksiä, heiltä voi usein puuttua sosiaaliset ja taloudelliset turvaverkot, jotka tarjoavat välttämättömän suojan onnettomuuksien sattuessa. Liian usein hallitukset eivät ota siirtolaisia ajoissa huomioon vastatessaan kriiseihin tai mikä pahempaa, pitävät heitä syyllisinä kriisiin.
Olemme nähneet edistystä. Viime vuosikymmenen aikana YK:n puitteissa on tapahtunut merkittävä muutos: siirtolaisuus sisällytettiin ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030), ja vuoden 2018 lopussa yleiskokous hyväksyi maailmanlaajuisen siirtolaisuuskompaktin (Global Compact on Safe, Orderly and Regular Migration).
Nämä kaksi asiaa vahvistavat siirtolaisuuden ja kestävän kehityksen kiistattoman suhteen. Kompaktissa tunnustetaan, että vain lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden välisellä yhteistyöllä voidaan suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia siirtolaisia, kuten ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, naisia ja lapsia ja erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreja.
COVID-19-pandemia on koetellut kompaktia. Monien maahanmuuttajien tilanne on pahentunut riippumatta siitä, ovatko he jääneet jumiin rajojen sulkemisen takia tai ovatko he yhtäkkiä ilman työpaikka, asuntoa tai muuta tukea. Mutta se on myös osoittanut arvonsa: sen myötä on tunnustettu, että koko yhteiskunta on haavoittuvainen, jos siirtolaisia ei huomioida koronaviruksen vastaisissa toimissa ja heille ei tarjota tukea, esimerkiksi terveyspalveluja.
Monet valtiot ovat reagoineet myönteisesti vähentämällä pidätyksiä, laillistamalla henkilöitä, joilla ei ole laillista asemaa ja jatkaneet viisumeja ihmisten oleskelun mahdollistamiseksi. Mutta yhä useammat maat ovat palauttaneet siirtolaisia väkisin, vaarantaen heidän henkensä, tai jättäneet heidät huomiotta taloudellisista ja terveyteen liittyvistä koronatoimista. Kuten YK:n pääsihteeri on sanonut, "kukaan meistä ei ole turvassa, ennen kuin olemme kaikki turvassa".
Ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen – Agenda 2030:n keskeinen tavoite – edellyttää päättäväistä toimintaa viranomaisilta (sekä kansallisella että paikallisella tasolla), kansalaisyhteiskunnalta ja yksityiseltä sektorilta. Jokaisen huomioivat toimet talouden ja yhteiskunnan elpymiseksi edellyttää johtajuutta sekä hyväksikäytön, häirinnän ja syrjinnän torjumista.
Taloudellinen ja sosiaalinen elpyminen liittyy olennaisesti ihmisten maailmanlaajuiseen liikkuvuuteen. Muuttoliike ja yleensä matkustaminen on sovitettava yhteen kohdemaiden kansanterveyteen liittyvien huolenaiheiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että rajavalvontajärjestelmissä sekä liikenne- ja maahanmuuttosäännöissä on otettava huomioon terveysvaatimukset ja luotava tarvittava infrastruktuuri. Tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Muuten vaarannamme kansainvälisen liikkuvuuden.
Nyt kun YK aloittaa seuraavan 75-vuotisen taipaleensa, maailma on epävarmuuden tilassa. Pandemia on paljastanut yhteiskuntiemme haurauden ja haavoittuvuuden. Riippumatta siitä, kuinka paljon se hallitsee päivittäisiä toimiamme, emme voi sivuuttaa asioita, jotka varjostavat kansainvälistä yhteistyötä ja heikentävät uskoa moninkeskisyyteen.
YK:n täytyy sopeutua, kuten se on tehnyt viime vuosikymmeninä, uuteen todellisuuteen ja varmistamaan yhteisten ratkaisujen oikeudenmukaisuus, olipa kyseessä sitten maailmanlaajuiset rokotusohjelmat tai luonnonsuojelu. Mutta YK on vain niin toimiva kuin sen jäsenvaltiot sallivat.
Jos YK:ta ei olisi, se olisi keksittävä. Yksikään hallitus ei voi vastata näihin haasteisiin yksin. Onneksi, koska YK on jo olemassa, meidän on uudistettava sitä vastaamaan tuleviin haasteisiin, pyrkimään ihmiskunnan rauhaan, turvallisuuteen ja vaurauteen, uskollisina YK:n peruskirjan arvoille."
Osallistu maailmanlaajuiseen keskusteluun
Jaa ajatuksiasi YK:sta ja osallistu maailmanlaajuiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagiä #YK75 (tai #UN75 englanniksi). Tämän vuoden teema on paremman tulevaisuuden rakentaminen kaikille. Tee yhden minuutin kysely ja kerro YK:lle, millaisen tulevaisuuden haluat nähdä. Osallistu täällä! Kerro mielipiteesi muille käyttämällä hashtagia #ShapingOurFuture.
***
Lisätietoa