* Information available only in Finnish

”Jotkut traumapotilaat purevat hampaita yhteen niin kovaa, että ne murentuvat”. – ”Pelokas olemus”. – ”Saattaja”.

Kädet nousevat penkkirivien seasta, kun yhä useampi mainitsee esimerkkejä. Ryhmä sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaisia oli kokoontunut huhtikuisena tiistaina Turun Auriga-keskukseen oppimaan ihmiskaupasta. Kouluttaja Miila Nieminen kiittelee opiskelijaryhmän aktiivista osallistumista. ”Kyllä. Nämä ovat mahdollisia merkkejä siitä, että potilas tai asiakas saattaa olla ihmiskaupan uhri."

Nieminen työskentelee Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Ihmiskaupan uhrien terveydenhoito ja hyvinvointi Suomessa – HOIKU -hankkeessa, joka on kouluttanut kahden vuoden ajan eri alojen ammattilaisia tunnistamaan ihmiskaupan uhreja ja ohjaamaan heidät hoitoon ja tarvitsemansa tuen pariin.

”Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, jos ihminen kertoo olleensa Suomessa pitkään, muttei puhu kieltä tai tunne paikkoja”, Nieminen jatkaa.

”Jos potilas ei esimerkiksi tiedä, missä hän asuu tai hänen mukanaan on toinen ihminen, joka vastaa hänen puolestaan, tämän pitäisi herättää epäilys."

Turun koulutus on vuoden 2019 viides ja viimeinen. Kevään aikana lähes 200 ammattilaista on saanut koulutuksen, ja koko kaksivuotisen hankkeen aikana yli 600 ammattilaista on koulutettu eri paikkakunnilla ympäri Suomea Oulusta Helsinkiin.

Suuri osa uhreista jää edelleen vaille apua

”Vaikka tilanne on parantunut viime vuosina, uhrien paremmalle tunnistamiselle ja palvelulle on edelleen suuri tarve”, kertoo hankkeen koordinaattori Jaana Sipilä.

”Viime vuonna (2018) kunnissa toimivat viranomaiset ohjasivat ainoastaan seitsemän asiakasta Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, ja vielä kaksi vuotta aiemmin luku oli ainoastaan yksi. Yhä useampi saa siis apua, mutta osa ihmiskaupan uhreista jää edelleen vaille tarvitsemaansa tukea”, hän jatkaa.

Sipilä kertoo, että ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on hankalaa jopa kokeneille ammattilaisille. ”Uhri saattaa tulla vastaanotolle jonkin tavanomaisen syyn takia, eikä vaikuta aina erityisen pelkäävältä. Siksi he saattavat jäädä huomioimatta, kun muita tunnusmerkkejä ei osata etsiä.

IOM aloitti HOIKU-hankkeen vuonna 2017. Koulutusten lisäksi projektissa on tuotettu oppimateriaaleja aiheesta.

Ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin ohjeistus ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja siihen, miten heitä voi auttaa hakeutumaan oikeiden palveluiden pariin. Toisessa vaiheessa keväällä 2019 julkaistiin Avaa ovi avulle -oppimateriaali, jossa käsiteltiin ihmiskaupan vaikutuksia uhrin terveyteen ja hyvinvointiin sekä asiakaslähtöistä, traumainformoitua lähestymistapaa ihmiskaupan uhria autettaessa.

Uusia kouluttajia etsitään

Jaana Sipilä on tyytyväinen hankkeen aikana toteutettuihin koulutuksiin ja julkaistuihin materiaaleihin. Seuraava askel on viedä tietoa eteenpäin.

”IOM järjestää kesäkuussa koulutuksen tuleville kouluttajille. Toiveenamme on luoda pysyvyyttä ja vahvistaa osaamista erilaisissa organisaatiossa oppilaitoksista järjestöihin ja muualle. Ajatuksena on, että uudet kouluttajat järjestävät omissa organisaatioissaan vähintään 1–2 ihmiskauppakoulutusta omien aikataulujensa puitteissa ja vievät osaamista eteenpäin omilla työpaikoillaan.

”Toivon että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ottavat ihmiskaupan uhrien asiat omakseen, ja tuovat asiantuntemustaan ihmiskaupan uhrin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioita aktiivisesti esille”.  

Lisätietoa

Jaana Sipilä
jsipila [at] iom.int
M. +358 50 414 0803

Kesäkoulu

Ihmiskaupan vastainen kesäkoulu järjestetään 6.–7.6.2019 Helsingissä.

IOM ja ihmiskauppa

Suomen IOM on tehnyt ihmiskaupan vastaista työtä jo vuodesta 2001. Työ on sisältänyt viestintää ja aiheen tutuksi tekemistä eri muodoissa, koulutusta sekä ja ihmiskaupan uhrien avustamista eri tavoin.

Suomessa IOM on kouluttanut vuoden 2014 jälkeen lähes tuhat eri alojen ammattilaista tunnistamaan ihmiskaupan uhreja ja ohjaamaan heitä avun pariin. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilasten lisäksi koulutuksia on järjestetty esimerkiksi matkustajalaivojen henkilökunnalle, lähetystötyöntekijöille ja partiolaisille.