* Information available only in Finnish
 

Pakolaisen matka lähtömaasta suomalaiseen kuntaan on monivaiheinen. Jotta kiintiöpakolaisena Suomeen valitut kotoutuisivat mahdollisimman hyvin, kuntien työntekijöillä ja toimijoilla täytyy olla selkeä yleiskuva kiintiöpakolaisuuden vaiheista ja palvelun tarpeista.

Suomen Pakolaisapu ja IOM:n Suomen-toimisto ovat aloittaneet kuntien peruspalveluiden työntekijöille ja järjestötoimijoille suunnatut koulutukset, joissa kerrotaan kiintiöpakolaisen matkasta Suomeen ja uuteen kotikuntaan. Ensimmäinen koulutus järjestettiin Järvenpäässä 24.10.2019 ja paikalla oli ilahduttavan paljon osallistujia eri ammattiryhmistä ja kunnista. Koulutus on osa IOM:n Suomen-toimiston, Suomen Pakolaisavun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Navigaattori-hanketta.

Pakolainen on selviytyjä

Pakolaisuuden taustalla on aina vaino, konfikti tai sota, jota on ollut paettava selviytyäkseen hengissä. “Vaikka pakomatkasta puhutaan yksikössä, ei tarkoiteta yhtä yhteneväistä matkaa, vaan pitkää, usein vuosien kestävää ajanjaksoa ihmisten elämässä. Tähän jaksoon voi sisältyä maan sisäistä pakolaisuutta alueelta toiselle ja valtioiden rajat ylittävää pakoa”, alusti IOM:n Suomen-toimiston projektiasiantuntija Minna Savolainen.

Saavuttuaan uuteen kotikuntaan kiintiöpakolaisista tulee kuntalaisia – täysine oikeuksine ja velvollisuuksineen. “Monille Suomeen saapumispäivämäärä jää tarkasti mieleen ja on vähän niin kuin toinen syntymäpäivä. Se tarkoittaa uutta alkua, uutta elämää ja pakomatkan päättymistä”, Savolainen kertoi.

Kaikilla kiintiöpakolaisilla on osaamista, potentiaalia ja kielitaitoa, monilla jopa tutkintoja. Heillä ei kuitenkaan ole juurikaan tietoa Suomesta, ja kun uuden kotimaan käytännöt ja uusi kotikieli ovat vielä vieraita, ovat he tuntemattoman edessä.

On tärkeää, että pakoajan kokemukset osataan ottaa huomioon kotoutumista tukevassa työssä. Jokainen kohtaaminen kunnassa rakentaa kuvaa Suomesta ja parhaimmillaan luo kuuluvuuden tunnetta.

Tukiverkosto ja kielen oppiminen ovat tärkeitä

Kotoutumisen asiantuntija ja kiintiöpakolaisena itsekin Suomeen saapunut Sirwa Farik kertoi koulutuksessa oman tarinansa ja suosituksensa asiakastyöhön. Hän on ollut ahkera ja määrätietoinen, kouluttautunut ja työllistynyt. Hän tiedostaa kuitenkin olleensa hyvässä tilanteessa, sillä hänellä on ollut Suomessa asuvien sukulaistensa tuki. Kaikilla pakolaisilla ei ole tukiverkostoa. Kiintiöpakolaisten kanssa tekemisissä olevilla kunnan työntekijöillä ja muilla toimijoilla on siksi merkittävä rooli kotoutumisen tukemisessa.

Farik pitää tärkeänä, että kuntaan muuttaneet saisivat mahdollisimman pian opetusta yhteiskunnasta, jotta he ymmärtäisivät uuden kotimaansa tavat ja kulttuurin ja oppisivat samalla velvollisuutensa ja oikeutensa.

Myös suomen tai ruotsin kielen taito on tärkeää. “Kielen oppiminen avaa monia koulutus- ja työmahdollisuuksia”, Farik kertoi. Lisäksi hän nosti esille kaverien merkityksen; kenen kanssa uutta kotikieltä voi harjoitella ja miten harjoittelua voisi tukea kunnissa?

Kysy, kerro ja anna aikaa

Farik rohkaisi osallistujia kysymään asiakkaalta suoraan työtehtäviin liittyvistä asioista. Lisäksi hän muistutti, että uudelle kuntalaiselle on tärkeää perustella, selittää ja toistaa asioita useampaan kertaan.

Alkuvaiheessa tulkin käyttö on välttämätöntä. Tulkkien tulisi olla ammattitulkkeja eikä perheenjäseniä.

Kotoutumista tukeva työote edellyttää myös riittävästi aikaa. Asiakasta tulee tavata välillä yksin, jotta hän voi kertoa vapaasti itseään koskevista asioista. “Kaikki tämä lisää luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan”, Farik painotti.

Yhteiskuntaorientaatio varhaisen kotoutumisen tukena

Koulutuksen lopussa osallistujat pohtivat ryhmissä, millaisia haasteita asiakkaiden tai potilaiden suomen tai ruotsin kielen osaamattomuus tai kansalaistaidottomuus aiheuttavat. Erityisesti digitaidottomuus vaikeuttaa monien palveluiden käyttöä, koska ne ovat verkossa ja kielellä, jota kukaan ei ymmärrä. Kotoutumisen alku vaatiikin aikaa ja ohjaavaa työotetta.

Suomen Pakolaisavun suunnittelija Heidi Nikula esitteli Pakolaisavun kehittämää 70-tuntista yhteiskuntaorientaatiota alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseen. Kurssi tarjoaa tietoa Suomen yhteiskunnasta, kulttuurista, historiasta ja työelämästä osallistujien omalla kielellä. Näin kotoutuja voi omaksua nopeammin suomalaisen kulttuurin, arvot ja lainsäädännön.

Yhteiskuntaorientaation oppikirja on vapaasti ladattavissa ja käytettävissä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, somaliaksi, arabiaksi ja dariksi. Lisätietoa aiheesta saa Suomen Pakolaisavusta: yhteiskuntaorientaatio.fi

Kiitos Järvenpään kaupunki, maahanmuuttotyön erityisasiantuntija Arja Loima ja Setlementti Louhela tuestanne koulutuksen järjestämiseksi ja kiitos kaikille osallistujille!

Seuraava koulutus kiintiöpakolaisen matkasta ja kotoutumisesta keskiuusimaalaisille kunta- ja järjestötyöntekijöille järjestetään Vihdin kunnantalolla 27.11.2019 kello 13.00 alkaen. Keskiuusimaan kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Kysyttävää koulutuksista? Ota meihin yhteyttä: msavolainen [at] iom.int

Lisätietoa kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisesta täältä.

Katso koulutuksessa käytetty kuva täältä.

Ilmaisia ja vapaasti käytettäviä esitteitä kiintiöpakolaisille työelämän alkuun arabiaksi, englanniksi, ruotsiksi, suomeksi, ranskaksi ja kongon swahiliksi täältä.

Lisätietoa Navigaattori-hankkeesta täältä.