Kiintiöpakolaisia kouluttamassa ruudun välityksellä

9 kuukautta 2 viikkoa ago

Koronavirus on pakottanut meidät etsimään etätoteutusmahdollisuuksia mitä erilaisimpiin työtehtäviin. IOM toteuttaa vuosittain maahamme saapuville kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiokoulutuksen heidän lähtömaassaan osana maahanmuuttoviraston hallinnoimaa hanketta. Tänä syksynä Sambiasta saapuville kongolaispakolaisille järjestettiin kulttuuriorientaatio etäyhteyksin ja toimin koulutuksen koordinaattorina Suomen päässä.

Suunnitteluvaiheessa toteutus kuulosti helpolta. IOM:n Sambian-toimisto vain kutsuisi osallistujat koulutuspaikkaan, jossa he ruudun välityksellä saisivat Suomessa olevilta kouluttajilta tärkeää tietoa muun muassa Suomen maantieteestä ja arvoista, koulutusjärjestelmästä, työelämästä sekä kotoutumisesta. Lisäksi suomen kielen opettaja antaisi ensikosketuksen kieleemme.

Käytännössä etäkoulutus ei kuitenkaan ollut ihan näin yksinkertainen. Ensimmäisen koulutusjakson ensimmäisenä aamuna kouluttajat olivat täydessä valmiudessa ruutujensa ääressä, mutta sain viestin, että Sambian päässä pakolaisten bussikuljetus oli myöhässä ja emme tienneet milloin koulutus päästäisiin aloittamaan. Eri puolilla Afrikkaa asuneena tiesin, että tilanteessa ei auttanut kuin odotella. Bussin rengas oli voinut puhjeta tai valtava lehmälauma oli saattanut olla ylittämässä tietä. Noin tunnin odottelun jälkeen koulutus saatiin käynnistettyä ja osallistujat olivat innokkaita.

Vuorovaikutusta web-kameran kautta

Kouluttajan ja koulutettavien välinen vuorovaikutus on olennainen osa kulttuuriorientaatiokoulutusta. Etätoteutuksessa vuorovaikutuksen määrä ja luonne ovat erilaisia. Web-kameran ja ruudun läpi kouluttaja ei saa samanlaista tuntumaa osallistujiin kuin läsnä ollessa. Äänen laadullakin on merkitystä. Välillä Suomessa oleva kouluttaja kuuli kaikuna oman äänensä Sambian päässä olevasta tietokoneesta.

Koordinaattorina tunsin olevani tekemisissä todella globaalin todellisuuden kanssa. Kommunikoin päivittäin Helsingissä ja Turussa olevien kouluttajiemme kanssa. Samalla olin koko ajan yhteydessä Sambian maaseudulla olevaan, paikallisen IOM:n koordinaattoriin ja teknisten haasteiden kohdalla puolestaan pyysin apua Filippiineillä sijaitsevasta IOM:n tietoteknisen tuen yksiköstä.

Etäkoulutus oli varmasti uusi kokemus myös pakolaisille, jotka elävät Sambian maaseudulla pakolaisleireissä ilman vettä ja sähköä. Heidän kiinnostustaan ja motivaatiotaan oppia Suomesta mahdollisimman paljon kuvasti kysymysten runsaus kysymyksille ja vastauksille varatuilla tunneilla. Osallistujia esimerkiksi kiinnosti tietää, voiko Suomessa elättää itsensä räätälinä, montako vuotta menee kielen oppimiseen ja voiko Suomessa käyttää sambialaista ajokorttia.

Koulutus vaati kaikilta osapuolilta paljon kärsivällisyyttä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin. Sambiassa meni muutaman kerran sähköt poikki, ja samalla kun siellä käynnistettiin varavoimageneraattoria sähkön saamiseksi, me Suomen päässä kävimme omien etäyhteyksiemme välityksellä läpi, miten järjestäisimme keskeytyneen tunnin: karsisimmeko jotain sisältöä pois, jotta pysyisimme aikataulussa vai siirtäisimmekö keskeytyneen tunnin johonkin muuhun kohtaan? Joka kerta piti keksiä ratkaisu kuhunkin tilanteeseen ja pitää huolta siitä, että osallistujat saisivat kaikesta huolimatta mahdollisimman kattavan koulutuspaketin.

Oppimiskokemus puolin ja toisin

Kulttuuriorientaatio toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa etäyhteyksin, joten se oli kaikille osapuolille oppimiskokemus. Palautteen kerääminen osallistujilta, kouluttajilta ja koordinoivilta tahoilta on ollut tärkeää, jotta hyvät käytännöt ja erilaiset haasteet saadaan koottua yhteen. Niistä on paljon hyötyä tulevissa etäkoulutuksissa, joita näyttää tulevan niin kauan kuin globaali koronaviruspandemia (COVID-19) ei näytä laantumisen merkkejä.

Jatkossa tulemme hyödyntämään nykyistä enemmän IOM:n paikallisten toimistojen henkilökuntaa mm. osallistujien aktivoinnissa. Yhteyksien testaamiseen ja erilaisten varasuunnitelmien läpikäymiseen pitää varata riittävästi aikaa jo ennen koulutuksen alkamista. Etäkoulutuksessa tarvitaan myös entistäkin vahvempaa koordinaatiota ja luottamusta eri osapuolten kesken.

Julia Jänis

Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimistossa projektikoordinaattorina.

IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.