Press Release —Local maaliskuu 31, 2021

Kiintiöpakolaisen matka Suomeen ja kotikuntaan – infograafi havainnollistaa

Kiintiöpakolaisia matkalla bussilla kohti lentokenttää. Kuvituskuva.

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan tänä vuonna 1050 kiintiöpakolaista. IOM:n Suomen-toimiston, Suomen Pakolaisavun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun aiemmin toteuttamasta kiintiöpakolaisen matkaa Suomeen ja kotikuntaan havainnollistavasta infograafista on nyt julkaistu uudistettu versio.

Sotien, konfliktien tai vainon seurauksena ihmiset joutuvat jättämään taakseen kotinsa, kaupunkinsa ja maansa. Ihminen voi hakea kansainvälistä suojelua YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta, kotimaansa ulkopuolella. UNHCR määrittää, ketkä eivät voi palata enää kotimaihinsa tai jäädä maahan, johon ovat paenneet. Se arvioi, täyttyykö hakijan tilanteessa pakolaisuuden kriteerit ja perusteet uudelleensijoittamiselle. UNHCR ehdottaa vain pientä osaa näistä pakolaisista kiintiöpakolaisiksi eri maihin.

Suomi päättää, mitä kansalaisuuksia ja miltä alueilta kiintiöpakolaisia vastaanottaa. Suomen viranomaiset haastattelevat valtaosan Suomelle esitetyistä kiintiöpakolaisista valintamatkoilla pakolaisten oleskelumaassa.

Maahanmuuttovirasto (Migri) tekee päätöksen henkilön ottamisesta Suomeen vuosittaisessa kiintiössä. Se myös myöntää oleskeluluvan Suomeen.

Suomeen valittujen kiintiöpakolaisten kotoutuminen alkaa jo lähtömaassa, kun IOM:n Suomen-toimisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä järjestävät heille kulttuuriorientaation jo ennen Suomeen muuttamista. Kulttuuriorientaatio on 3–4 päivän koulutus, jossa käsitellään Suomeen muuttoa, Suomessa asumista sekä yhteiskunnan toimintaa. Se sisältää myös suomen kielen opetusta. Tavoitteena on innostaa osallistujia tutustumaan Suomeen, suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomen kieleen. Kulttuuriorientaatio järjestetään osallistujien äidinkielellä tai tulkatusti. IOM ja Diak toteuttavat kulttuuriorientaatiot Migrin johdolla.

Kunnat päättävät itsenäisesti ottavatko vastaan kiintiöpakolaisia. ELY-keskus ja Migri osoittavat kuntapaikat kiintiöpakolaisille. Vastaanotto edellyttää kunnalta mm. kotouttamisohjelmaa ja sopivia vapaita vuokra-asuntoja saapuville ihmisille. Kiintiöpakolaisena saapunut henkilö ei siis päädy vastaanottokeskukseen.

IOM järjestää kiintiöpakolaisten matkat heidän lähtöpaikastaan Suomeen ja uuteen kotikuntaan asti. Tämä voi sisältää esimerkiksi lento-, juna- ja bussikuljetuksia.

SPR avustaa lentokentällä Suomeen saapuvia kiintiöpakolaisia ja ohjaa heidät uuteen kotiinsa. Pakolaisista tulee kuntalaisia heti Suomeen saapuessaan, sillä heillä on oleskelulupa, johon kuuluu täysimääräinen työnteko-oikeus.

Kotoutuminen jatkuu tapaamisilla kunnan perus- ja kotoutumispalveluissa. Siellä kotoutujat saavat alkuvaiheen ohjausta. Alkuvaiheeseen kuuluu esimerkiksi rekisteröityminen Suomen kansalaiseksi, terveystarkastukset sekä asioiminen Kelassa ja pankissa. Lapsille haetaan paikkaa varhaiskasvatuksesta ja kouluikäiset ilmoitetaan kouluun. Peruspalveluiden ammattilainen on siis tärkeä osa kunnan kotoutumisen tukea. Jokainen asiakas- ja potilaskohtaaminen voi edistää kotoutumista.

Työvoimaan kuuluville aikuisille tehdään TE-palveluissa kotoutumissuunnitelma. Niille, jotka eivät kuulu työvoimaan, esimerkiksi kotivanhemmille ja eläkeläisille, tehdään kotoutumissuunnitelma kunnassa. Kotoutumisaika on yleensä kolme vuotta.

Kiintiöpakolaisen matkaa Suomeen ja kotikuntaan havainnollistavan infograafin ovat tehneet Suomen Pakolaisapu, IOM Suomi ja Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä osana Navigaattori-hanketta. Hankkeen rahoittaja on Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Voit ladata infograafin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi täältä.

Faktoja

Suomi vastaanottaa tänä vuonna 1050 kiintiöpakolaista. Tämän päätöksen on tehnyt eduskunta.

Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä,

  • joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan ja
  • joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja
  • jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.

Vuonna 2020 suurin osa Suomen vastaanottamista kiintiöpakolaisista oli syyrialaisia tai kongolaisia (Kongon demokraattinen tasavalta).

Suomi vastaanottaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi lapsiperheitä ja vaikeassa asemassa olevia naisia (lesket, yksinhuoltajat, yksinäiset).